tiistai 7. helmikuuta 2012

tää on ainoa mun keino paeta

Voi että kun oli aamulla vaikeeta herätä kuudelta. En olisi millään noussut sängystä siihen aikaan, kun oon nyt pariviikoo lomaillu ja heränny aikasintaan yheksältä!
Käytiin kuraattorin kanssa tutustuun eräänlaiseen pajatoimintaan, mutta sielä on täyttä. Pääsin kuitenkin varasijalle nro yksi. Ensviikon tiistaina mulla on aika työkkäriin, josko pääsisin edes muutaman kerran viikossa tekeen töitä jossain päiväkodissa. Pääsisin vähän tähän elämään kiinni, enkä vaan makaisi kotona...
Loppuviikosta kuraattori laittaa postissa tuleen keskeytyspaprut mitkä mun pitää sitten täytellä. Eli oon koulun kirjoilla, mutta teen loppukevään jotain muuta. Syksyllä meen sitten alottaan kaiken alusta samassa koulussa.
Uskokaa tai älkää, mulla on tosi epätodellinen fiilis. Kesällä kuitenkin ressasin, että pääsenkö kouluun mihin haluan ja olin taivaassa kun ykköstoive toteutui. Pääsin Tampereen parhaaseen ammattikouluun ja nyt vedän ihan leikiks tän kaiken. Hävettää, mutta ei oo niin yksinkertasta lätinää miltä kuulostaa. Ei mullakaan ole ollut helppoo.

Myöhemmin tänään vielä palailen iiiison kuvapostauksen kera.......

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti