Aloin kelaileen äskön, että kuinka siistiä olisi yksin lähtee maailmanympärimatkalle. Okei mulla ei oo nyt rahaa eikä mun kielipäällä oikeesti kuuhun lennetä, mutta kai sitä pärjäisi. Nyt olisi niin loistava aika sellaselle..... mä vielä lähden! Heido Suomi ja ystävät, palaan pian kuvioihin kokemusta rikkaampana.
Oon vähän hukassa, enkä tiedä mitä mun pitäsi tehdä. Mua ei saa nyt kouluun, se on enemmän kun selvä juttu. Toisaalta ajatus töistä kuulostaa ihan nastalta, koska työssäoppimisessakin viihdyin niin kovin hyvin, enkä olisi pois halunnu lähtee. Mutta tää kotona lööbailu ja sängyn pohjalle liimautuminen on kans varsin jees! Ehkä mä tässä aikani kattelen, teen päätöksiä myöhemmin..... jos teen.
Tällähetkellä, tässä yön pimeinä tunteina, mulla on taas sellanen mieletön ikävä. Voisin hautautua peittojen ja tyynyjen alle poteen tätä kurjaa olooni seuraavaks kolmeks kuukautta. Tarvisin myös sellasen jättikokosen halinallen, kun oikein kiukuttaa. Hmph..
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti