don't you cry tonight

Mun fiilikset on menny tänään isoo vuoristorataa. Välillä on iha huippihyvä fiilis ja välillä oon valmis itkeen kohtuuttomasti tai hakkaan vaan päätäni seinään. Mun tunnepurkauksia on edesauttanut ja niihin vaikuttanut aamulla saatu sähköposti, lähitulevaisuuden pohdinta, huikee telkkariohjelma The Voice Of Finland ja äskettäin luetut blogit. Juuri nyt en tiedä, mitä esimerkiks huomiselta haluan. Joo, mulla on kyllä ihan tiedossa, että aamusta lähen Ruovedelle heppaileen, mutta näin yleensä. En tiedä mitä haluan lähipäiviltä, enkä tiedä mitä haluan lähitulevaisuudelta saatika tulevaisuudelta ylipäätänsä.

Mulla on käytännössä viikko aikaa elää niin, kuin mulla ei olisi mitään aikataluja ja elämä olisi järjettömän huoletonta. Oon lomaillu ties montako viikkoa niinsanotusti ihan omilla oikeuksilla ja nyt siitäkin tulee loppu. Mulla alkaa työt reilun viikon päästä, joka käytännössä on enemmän kun hieno homma. Sain kuitenkin työkokeilupaikan, mikä sekään ei ollut missään nimessä varmaa alusta alkaen. Mua vähän ahdistaa, että tämä mun hehkuttama loma ja vapaus tavallaan päättyy kymmeneks viikoksi. Toivon työjakson kuitenkin olevan sen arvosta. Rakastan lapsia ja oon loppupeleissä aika innoissani menossa takaisin tonne samaiseen päikkyyn, missä ennen jouluakin muutaman viikon työskentelin.

Suuri ahdistuksen aihe on myös tuleva kesä. Odotan kesältä niin paljon, etten halua edes ajatella koko asiaa. Mikään ei kuitenkaan tule menemään niin, kun olen suunnitellut. Toivon kuitenkin, että voin viettää mahdollisimman paljon aikaani mun elämäni tärkeimpien ihmisten kanssa. Mulle ystävät on kaikki kaikessa, enkä haluais kovin montaa päivää kesästä viettää yksinäni. Tahtoisin paljon muistoja, erilaisia kokemuksia ja hullutteluja. Ja niitä pienenpieniä haaveita ja onnistumisen hetkiä. Haluaisin olla onnellinen. Haluan myös pelkkien korvien välisten muistojen lisäks jotain konkreettista, paljon kuvia, ihan jokaisesta hetkestä minkä tahdon muistaa pitkään. En aio kesällä mennä töihin monestakin syystä. Mutta vaikka oisin täysin rahaton, aion tehdä jotain överihienoo ja ikimuistosta, sen verran toivon kesältä. Onnellisuutta, överi-ikimuistosia hetkiä ja hyvää seuraa.

KUVIA VIIMEKESÄLTÄ

Tarkotuksella en lähtenyt laittaan mitään henkilökuvia, mutta jokaikinen kuva on hetkestä, jossa olin jollain tapaa onnellinen. Mulla oli hyvä olo ja oli kivaa. Toki näittenkin kuvien syövereistä löytyy itkupotkuraivareita ja niin myös näiden kuvien ulkopuolelta. Mutta kaikkee sitä hyvää fiilistä odotan tulevaltakin kesältä, mitä edellinen kesä mulle anto. Vaikkei viimekesä ollutkaan mun elämäni huikeimpia, muistelen sitä määrätyllä tapaa lämmöllä ja haikein mielin... Moni tietää miks ja ne jotka ei tiedä, niiden ei tarvitsekaan.