maanantai 24. syyskuuta 2012

pysy kii elämässä

Kuumetta, kurkkukipua, helvetillistä selkäkipua ja "puukkoja" selässä, päänsärkyä ja yskää. Tätä on jatkunu jo viime torstaista asti, masentavaa, mutta elämä jatkuu.
Tän sairastamisen keskellä on tapahtunu kotona niinsanottuja uudistuksia, kun meidän yksin jääneen koiran, Badin, seuraksi meille muutti sen pian viisi vuotta täyttävä emä. Badin jäätyä yksin heinäkuun lopussa, se on syönyt tosi huonosti ja ollut muutenkin jotenkin masentuneen olonen. Ratkasuja mietittiin laidasta laitaan, kunnes kasvattaja totes tän parhaaks ratkasuks. Nyt meidän perheessä siis on uusi perheenjäsen, Wolffhouse-Caratia Get Over It tutummin Diiva :---) s. 18.10.2007

Badi ja Diiva♥

tiistai 18. syyskuuta 2012

sielä armahdusta meille tarjotaan, eikä kadotusta milloinkaan

Perjantaina mua odotti aika surullinen kuvauskeissi... Mut oli pyydetty mun entisen kerhotädin miehen hautajaisiin kuvaamaan, kun luonnollisesti omaisilla on vähän muuta mielessä.


maanantai 10. syyskuuta 2012

arkkuni kanteen vedän viimesen kompin

On taas viime postailusta aikalailla kaksviikkoo... Siksipä päätinkin hurauttaa tänne päivitteleen ainakin viimeviikon touhuja! Jos jotain vielä muistan.
Tiistaina oli järjettömän heppapainotteinen päivä. Niinkun on ehkä huomattu, mulla nykyisin on tiistait vakituiseen Bebsiinapäiviä, eli käyn paijaileen ja hyvällä lykyllä ratsasteleen mun lempitammaani Bebee. Sen lisäks tiistaina oli ihan semmonen nopsaan kyhästy älynväläys soittaa Nooralle, onko se menossa Wilistä ratsastaan. Niimpä lähdin mukaan, silläkin uhalla että mun kengät, kypärä ja muut vermeet oli Taivalkunnassa. Mutta onko hätä tämännäköinen, kun Nooralta löytyy kypärä, vaikka olis toinen jos kolmaskin oma jossain, ties missä ja tennareilla on ennenkin ratsastettu. Wilperi tyylinsä mukaan huippukiva, tosin meinas lennättää mut tutkiin suurennetun kentän pohjaa. Ja tottahan toki oli mulla muukin hinku lähtee Pinsiöön kun vain ratsastaan. Tsekkaan uudistettu Pinsiön ratsutila, joka on ihan huippumakee! Ja hei, Bebe myös huikee vatipää kamalassa tuulessa ja tarhoista karkailevien hevosten joukossa... Tykkään silti.

Elämätä♥ iphone ja kamera!
hyi kamala ku pelkään tämmösiä!

Totaalista kuvaoksennusta, muttakun näitä jotenkin aina kerääntyy...

En jaksa kovastikkaan muistella keskiviikkoo, mutta torstaina otettiin kullannupun kanssa heti aamusta suunnaksi Tampere ja TAYS! Oli siis aika ortopedille tolla mun miekkosella, kun sen polvensa sillon tuhos ja magneettikuvat otettiin jo abaut ikuisuus sitten. Lääkäri oli jo melkein lykännyt leikkausjonoon mutta vemputeltuaan polvee, se veti vielä leikkausta harkintaan. Selviää enskuun puolivälissä, mitä nyt sitten tapahtuu, käääk. Jos leikkauspöydälle joutuu, niin se on sitten uutta eturisti(?)sidettä jonkun tuonelan kaverin polvesta.
Perjantailööbailuu himas ja lauantaina Vammala. Monen mutkan kautta päädyttiin parhaankaverin miekkosen remonttipirtille yöks. Jääkylmä tönö sisältä, viimeks lämmitetty jotakuinki satavuotta sitten ja taas lämmitettiin. Mutta ihan huikeen hyvää seuraa sinänsä, että pointsit siitä, emmä valita.


Tässä tänään, huomena ja keskiviikkona oon lapsenlikkana huikeen ihanilla muksuilla tuola Tampereella. Ei tarvi vaan maata himas perse homeessa, saa tehdä jotain mistä tykkää, se on iisii kivaa mukavaa ja siitä saa vielä rahaakin. Jee tykkääntykkään!

näin loppuun pitkästäaikaa jotain ällökammoo kuvaa bloggaajasta...